25.2.13

Miksi aina kun kohtaavat tiet me päädytään seinään?

 photo DSC_60555_zps88ace564.jpg  photo DSC_60611_zps41599230.jpg

Fiilikset kulkee
kuin vuoristorataa
On pakko pitää hatusta kiinni

 photo DSC_60766_zps851b66a8.jpg

Long time no see. Oon tosiaan naputellut tänne settiä viimeksi tasan kaks viikkoa sitten. Oikeastaan mun ei ole oikein ees tehnyt mieli kirjoitella mitään. Hiihtolomalla kävin koneella ehkä kolme kertaa, muuten olin menossa kokoajan. Puolentoista viikon aikana oon nukkunut yksin tasan kahtena yönä, sillä mulla on melkein kokoajan ollut joku yökylässä tai oon itse ollut huitelemassa muualla. Viime torstai-ilta oli oikeestaan mun ainoa "vapaailta" viimeisen kahden viikon aikana. Omaa ei siis oikeastaan ole ollut, mutta toisaalta en meinaa että se haittaiskaan. Musta oli ihanaa hengata parhaiden kavereiden kanssa ja poikaystävän kainalossa.

Tänään paluu kouluun oli astetta hankalampi. Onneks mulla on kuitenkin vielä tälle viikolle mukavia suunnitelmia, joten ikävystymistä tuskin on havaittavissa. Esimerkiksi huomenna meille nimittäin pamahtaa neljän tytön lauma yökyläilemään. Perhanan kotkalaiset lomailijat. En jaksa ees kuvitella, kuinka väsynyt oon keskiviikkona koulussa... anyways, suunnitelmissa ois mennä tsekkaamaan huomenna odotettu Les Misérables jee. Eddie Redmayne, näythän valkokankaalla paljon jookos?

11.2.13

I lived in a town that everyone claims to hate but no one ever seems to leave.

 photo bloumlouml_zpsc55e9743.jpg

Tänään postauksen otsikko on varsin kuvaava. Kattelin nimittäin eilen vähän kalenteria ja tajusin, että mun muutosta on tänään kulunut puoli vuotta. Oho. Hullua. Tuntuu, että aika ois mennyt ihan järjettömän nopeesti. Vastahan oli elokuu ja viimeiset lomapäivät. Vastahan mä kriiseilin, kuinka saan raahattua kaikki tavarani yhtenä autolastillisena uuteen kotiin. Vastahan mä istuin mun uuden huoneen sängyllä pelonsekaisen innostuksen vallassa ensimmäisenä koulupäivänä. Uusia ihmisiä, paikkoja joissa en oo koskaan käynyt, uusi elämä. Ja mitä tapahtuu vanhalle elämälle? 

Tänään puoli vuotta täällä asuttuani voin todeta, että uusi ja vanha elämä kulkevat nykyisin kauniisti käsi kädessä. Mulla on uusia kavereita ja huomattavasti erilaisemmat tavat viettää päiväni kuin Kotkassa asuessani, mutta toisaalta vietän nykyisin myös Kotkassa niin paljon aikaa kuin mahdollista. Alan pikkuhiljaa tulla siihen tulokseen, että elämä kummallakin paikkakunnalla on mulle hyvä vaihtoehto. Oon ollut täällä asuessani sillä lailla kokonaisvaltaisesti hyvissä voimissa, mitä en ollut Kotkassa asuessani kokenut ehkä neljään vuoteen. Ajatukset tuntuu suhteellisen selkeiltä ja mulla on hyvä olla. 

Musta on ihanaa asua näin lähellä Helsinkiä. Tietyllä tapaa vierailut Helsingissä on menettäneet hohtoaan, kun siellä voi käydä nykyisin joka päivä. Ennen Helsinki oli mulle paikka, johon pääsin Kotkaa, maailmaa ja elämää pakoon hetkeksi. On Helsinki kyllä edelleen tärkeä ja nykyisin sitä rakastaa ehkä vähän eri tavalla, kun sen tuntee paremmin. Hah, tuntuu kuin puhuisin jostaa parisuhteesta. 

Okei, nyt karkasin ehkä vähän aiheesta, mutta pointtina oli kuitenkin, että pääkaupunkiseudulla asuminen ei oo ainakaan vielä menettänyt hohtoaan. Tuskin tulee menettämäänkään, en ainakaan usko. Koko elämäni Kotkassa asuttuani mä jaksan arvostaa tällasta elämänmuutosta aika lailla. Onhan noita ongelmiakin täällä asuessa ollut. Eniten tänne muuttaessani pelkäsin, että tulisin kaipaamaan Kotkaan niin kovasti, että palaisin parin ekan jakson jälkeen häntä koipien välissä äidin hellään huomaan. Missään vaiheessa mulla ei kuitenkaan oo tullut niin paha olla, että oisin tosissani harkinnut Kotkan lyseoon hakeutumista. 
Tunnen itteni itsevarmemmaksi kuin pitkiin aikoihin. Tänne lähtö tais tosissaan olla hyvä ratkaisu.

10.2.13

"I wish I could freeze this moment right here right now, and live in it forever."

 photo DSC_59255_zps53eb4c46.jpg  photo DSC_60277_zpsa9f97602.jpg  photo DSC_59700_zpsc403a33c.jpg  photo DSC_60755_zpsce48ca52.jpg

Ohoh mihin tää bloggailu on näin helmikuussa jäänyt? Hups. Tarkoitus oli kirjoitella perjantaina vähän pikaterkkuja, mut en sitten malttanut. Lempparipoika tuli nimittäin mun luo viikonlopuksi ja pari viime päivää onkin pyörineet aikalailla täysin sen ympärillä. Pyörittiin Helsingissä, käytiin levykaupassa ja syömässä, katottiin pari mun lempileffaa ja juteltiin, kuunneltiin musiikkia, valvottiin öisin myöhään ja herättiin aamuisin hitaasti ja rauhassa. Tuskin on olemassa kovin montaa mukavampaa asiaa.

Ens viikkokin tulee luultavasti olemaan ihan jees. Ainakin koulupäivät on kaikkien abi- ja wanhojenjuttujen vuoksi lyhyempiä. Det passar, me likey. Koulusta puheenollen, vähän voisin nyt uuden jakson kunniaks panostaa läksyjen tekemiseen enemmän. Siksipä meenkin nyt käymään suihkussa ja otan sen jälkeen rakkaat kirjat kainaloon. Mukavaa iltaa mulle ja teillekin.

5.2.13

"A wise girl kisses but doesn't love, listens but doesn't believe and leaves before she is left."

 photo DSC_59855_zps93ed27cd.jpg  photo DSC_60888_zps1ac9c394.jpg  photo DSC_59811_zpse9eb7221.jpg  photo DSC_60044-horz_zpsa0c2785a.jpg

Otettiin Jennin kanssa musta muutamat kuvat pitkästä aikaa vähän asukuvamielessä, mut myöhemmin tajusin, ettei tollanen talvitakkityyli nyt mitenkään erityisesti tarjoa inspiroivaa katseltavaa. Ääh.

Noh, anyways. Viime päivinä mua on ilahduttanut muun muassa...

Viikonloppujen odotus, kämppis joka korjasi tietokoneen näppäimen jonka huitaisin irti muutama viikko sitten, lakritsitee, kengät jollaisia oon ettinyt koko syksyn ja talven löytyivät vihdoin, pitkät skypekeskustelut tärkeen kanssa, kivasti lakatut kynnet, hitaat aamut joina saa heräillä rauhassa ja nauttia kunnon aamupalan, Never let me go, Disney-biisit, kivasti mennyt koeviikko, puhtaat lakanat, päivät Kotkassa, kirpputorit, ihmisten piirtäminen ja helmikuun alkaminen. Tammikuu meni tosi nopeasti ja kevät tosiaan on päivä päivältä lähempänä. Tuntuu hyvältä.